Potki alttaassa älä kotona ;(

Perjantai 20.11.2015 klo 22:48


Minun kauteni sitten loppui vähän liian lyhyeen. Tyhmää, että yksi pieni huolimaton kävely kotona tuolinjalkaa päin sai tämän aikaan. Ensin ajattelin, että eihän tuo yksi varvas nyt mitään haittaa. Murtuma tapahtui lauantai aamutreenin jälkeen. Nelosvarvas vääntyi pikkuvarpaan päälle. AUTS! ***** piip****….Kolmen puudutuspiikin jälkeen lääkäri väänsi varpaan takaisin paikalleen.  Samana iltana olin jo treenaamassa. Treenasin ensimmäisen viikon niin, etten potkinut ollenkaan ja pikkuhiljaa toisella viikolla tuntui siltä, että kyllähän tämä tästä. Tosin valmentajan toivomuksesta uin 20X50m vapaauintiviestijoukkueessa ÅSK-games kisoissa tasan viikko murtuman jälkeen.

 Toisella viikolla en vielä uskaltanut tehdä startteja ja käännöksissä varoin jalkaa myös. SM-kisat tulivat sitten kahden ja puolen viikon päästä. Treeneissä pystyin silloin jo mielestäni ihan kohtalaisesti potkimaan ja kääntymään ja olin aika hyvällä mielellä lähdössä kisoihin. Toisaalta startti tuotti ongelmia edelleen. Päätettiin, että hyppään toinen jalka edessä kuin yleensä, jolloin varpaaseen ei kohdistu niin suurta voimaa. Valitettavasti suunnitelma ei oikein toiminut. Ensimmäisessä satasen sekarin startissa tunsin, kun varvas napsahti ja uinti oli yhtä kipua. Jokainen potku ja käännös oli tuskaa. Lajin jälkeen jalka varpaan ympäriltä alkoi turpoamaan ja sitten olikin aika lähteä röntgeniin. Tiesin, että SM-kisat olivat siinä, mutta miten EM-kisojen kanssa?? Pohdittiin lääkärin kanssa, että varpaan voisi puuduttaa EM-kisoihin, mutta sitten samalla varvas kerää nestettä ja on vielä enemmän vaarassa mennä taas pois sijoiltaan. Sen vuoksi varvas täytyisi sitoa kiinni toiseen varpaaseen. Tosin tämä ei ole sallittua EM-kisoissa, koska teippauksesta saattaa olla sääntöjen mukaan jotain etua uintiin??? Joten puntarissa oli uida ilman puudutetta kivun kanssa, jolloin tulos olisi yhtä huono kuin SM-kisoissa tai puudutteen kanssa ja ilman teippauksia, jolloin suurella todennäköisyydellä varvas ei pysyisi paikallaan. Jos näin kävisi tuloksena olisi kisojen jälkeen leikkaus, jossa laitetaan piikin avulla luut kohdalleen ja sen myötä seuraisi pitkä treenitauko. Aikaa päätökseen oli 1 tunti. Pohdinnan jälkeen tulos oli, että mun kausi päättyy tähän ja sanoin heipat ensimmäisille aikuisten EM-kisoille. Ei ihan helppo päätös, EM-kisat kun olivat mun päätähtäin tänä kautena.

 Muutenkin kroppa on tänä kautena ollut minua vastaan. Ensin oli korkean paikan leirillä selkäkipua, joka tuli jostain tyhjästä ja lähti samalla tapaa pois. Yhden kovan treenin jälkeen harjoituksissa tuli myös ylimääräistä hapentarvetta ja aiheutettua hieman päänvaivaa valmentajille ja uimavalvojille. Treenit on muuten kyllä mennyt hyvin.

 Lukion ja urheilun yhdistäminen on myös ollut melko haastavaa, vaikka Kertttulin lukio on kyllä ihan ykköspaikka urheilun kannalta. Toivottavasti tähän lukion ja uinnin yhdistelmärumbaan tottuu nopeasti.  Nyt ei auta muu, kuin suunnata katse taas ensi kauteen ja toivoa, että josko nyt potkisi tuolinjalkojen sijaan pelkästään altaassa ;)


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini